"Valoja yön takaa"

Syö sieluin yöstä pimeyden,
tuo kajon nostaa ain -

kun päästää palon vapauteen,
sen toivon miekal' vain -

siin' kohtaakin jo vastetta,
siel' sieluin lohikäärmein -

Mut' sisuin kalpaa tanaan lyö,
se mustan kalttaa haavein -

        Mik' värssyy rujoo punookin,
        se kiertää  kaukaa toivon -

        ja luulee saavan saaliinkin -
        mun sisimpäni raivoon -

        Mut' turhaa haroo kehno tuo,
        vain tyhjän pivoons' aarteeks' -

        saa haukata vain karttuain,
        mink' nostan valon vaateeks'

Jo melkein myötätunnostain',
sen kärsimyksen poistan -

mut' luojain tahto suurempi,
on sisimpäni aate -

Se herää aamun usvasta
ja hiipuu uuteen heloon -

ja kurkottaakin taivaalle,
taas nostaa hahmoin eloon -

Jo hengähtää saa väsy tää
ja sijal' laskee siipeins' nää -

mist' matkain eväät kasvatin,
niin mustaan tuoksuun maan,

sinne asti askelein kantaa,
mille toivoni myöten antaa.

        Mik' värssyy rujoo punookin,
        se kiertää  kaukaa toivon -

        ja luulee saavan saaliinkin -
        mun sisimpäni raivoon -

        Mut' turhaa haroo kehno tuo,
        vain tyhjän pivoons' aarteeks' -

        saa haukata vain karttuain,
        mink' nostan valon vaateeks'


© Django de la Poppavati 2016

© Music and song/Musiikki ja laulu Pasi Hoteila
© Lyrics and art/Sanat ja kuvat Ismo Funke
© Quitar/Kitara Tomi Isoviita
© Djémbe Petri Vilen