Hattaraan kun pilven tuon,
mä kerran törmäsin -
sai töpösiivet kyytiä,
jo siitä singahdin -
vei tuulet kohta mukanaan,
vain laulu jälkeen jäi -
kun yksinäinen lintu tää,
liis' poluillensa näin...
Vaik kuikerteli muut nuo vain,
en niistä huolinut -
mä omii lentoi liitelin,
ain aurinkoista päin -
Siel matkallain ol' öitäkin
ja iltausvia -
Mut välittänyt niistäkään,
en mistään turhista..
Siis napotaara tipi tää,
vain lentää uskaltaa -
Vaik kuukernupit kajeltaa,
ei alas tätä saa -
On sinni päällä aina vaan,
ei hämär masenna -
Kun kerran oppi lentämään,
sen voima valoon vie...
Jos varhainen ei ookkaan tää,
sen valon löytäjä -
niin syvyyksiään kaivaa voi,
ain aarteit etsiä -
Sielt pesäst mitä mukanaan
ain kantaa sisällään -
jost syntynyt on sielukin,
se mikä jälkeen jää.
© Django de la Poppavati 2014
© Music and song/Musiikki ja laulu Pasi Hoteila
© Lyrics and graphic/Sanat ja kuvat Ismo Funke
